Tämä on hyvä artikkeli.

Need for Speed: Underground 2

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämän artikkelin tai sen osan viitteitä on pyydetty muotoiltavaksi.
Voit auttaa Wikipediaa muotoilemalla viitteet ohjeen mukaisiksi, esimerkiksi siirtämällä linkit viitemallineille.
Tarkennus: Suomennettava viitemallineet

Need for Speed: Underground 2
Kehittäjä EA Black Box
Pocketeers (GBA)
Ideaworks Game Studio (mobiili)
Julkaisija EA Games[1][2]
Jakelija Nintendo eShop
Tuottaja Scott Niels[3]
Säveltäjä Tom Salta
Pelisarja Need for Speed
Pelimoottori EAGL
Julkaistu Microsoft Windows
  • NA 9. marraskuuta 2004
  • EU 19. marraskuuta 2004
Game Boy Advance, GameCube, PlayStation 2 & Xbox
  • NA 15. marraskuuta 2004
  • EU 19. marraskuuta 2004
PlayStation Portable
  • NA 14. maaliskuuta 2005
  • EU 1. syyskuuta 2005
Nintendo DS
  • NA 10. toukokuuta 2005
  • EU 27. toukokuuta 2005
Mobiili
  • NA 15. heinäkuuta 2005
Lajityyppi ajopeli
Pelimuoto yksinpeli, moninpeli
Ikäluokitus ESRB: E Virheellinen ESRB-arvo
OFLC: G
PEGI: 3
Alusta Windows, Nintendo GameCube, PlayStation 2, Xbox, Game Boy Advance, Nintendo DS, PlayStation Portable, matkapuhelin
Jakelumuoto CD, DVD, UMD, GameCuben 8cm optinen levy, pelimoduuli
Lisää peliartikkeleitaVideopelien teemasivulla

Need for Speed: Underground 2 (Lyhennettynä NFSU2[4]) on Electronic Artsin kehittämä ajopeli, joka julkaistiin marraskuussa 2004.[2][5] Se on Need for Speed: Undergroundin jatko-osa ja osa Need for Speed -pelisarjaa. Peli julkaistiin Nintendo GameCubelle, PlayStation 2:lle, Xboxille, Nintendo DS:lle, Game Boy Advancelle ja Microsoft Windowsille.[2] PlayStation Portablelle peli julkaistiin nimellä Need for Speed: Underground Rivals.

Underground 2 on edeltäjänsä tapaan laittomiin katukisoihin sekä autojen virittämiseen keskittyvä arcadepeli. Uusi osa tuo mukanaan mm. katumaasturit, uusia kisamuotoja ja lisää viritysosia.[2]

Pelaaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvakaappaus kilpailutilanteesta.

Underground 2 on edeltäjänsä tapaan laittomiin katukisoihin sekä autojen virittämiseen keskittyvä arcadepeli. ”Arcade” viittaa autojen ajettavuuteen, joka ei simulaatiopelien tapaan pyri realismiin. Pelaajan tulee virittää autoaan voittaakseen uusia kisoja sekä saadakseen autonsa DVD-levyjen sekä autolehtien kanteen. Läpäistyään tarpeeksi kisoja pelaaja saa avattua uusia alueita pelimaailmasta.[5][6]

Underground 2:ssa pelaaja voi ostaa autoja kaupasta ja tämän jälkeen virittää niiden tehoa, ulkonäköä ja osia. Suurin osa 31 autoista on japanilaisvalmisteisia, mutta pelissä on myös Yhdysvalloissa ja Euroopassa valmistettuja autoja. Muista sarjan peleistä poiketen Underground 2:ssa pelaaja voi myös ostaa katumaastureita. Niitä on yhteensä kolme ja niitä pystyy virittämään muiden autojen tapaan.[7] Autojen suorityskykyä voi tarkkailla kolmen palkin avulla: ”acceleration” (kiihtyvyys) kertoo kuinka nopeasti auto kiihtyy, ”top speed” (huippunopeus) kertoo auton huippunopeuden ja ”handling” (ohjattavuus) kertoo kuinka helposti auto pysyy hallussa. Erilaiset virityspaketit vaikuttavat eri alueisiin; esimerkiksi ilokaasujärjestelmän asentaminen parantaa auton kiihtyvyyttä ja renkaiden vaihtaminen parempiin auton ohjattavuutta.[8] Kuten edellisessäkin osassa, pelissä autot eivät voi hajota lainkaan[2] (Drag-pelimuoto on erikseen). Asetuksista voi valita joko manuaalisen tai automaattisen vaihteiden vaihtamisen.

Pelialue on kuvitteellinen Bayview-niminen kaupunki. Edeltäjästään poiketen pelialue on täysin vapaa, joskin osa alueista aukeaa vasta peliä pelatessa. Undergroundin tapaan pelissä on aina yö.[9] Bayviewissä liikkumista varten pelaajalla on käytössään kartta ja GPS-paikannin. Kartalla näkyvät kaikki avoimet kilpailut, löydetyt kaupat ja kaduilla liikkuvat autot, jotka voi haastaa outrun-ajokisaan.

Voittamalla vapaa-ajossa tapahtuvia outrun-haasteita pelaaja voi saada autoonsa uniikkeja suorituskykyä ja visuaalista luokitusta parantavia osia. Pelin aikana voi olla vaiheita, jolloin muita tuning-ajajia ei ole vapaa-ajossa. Se tarkoittaa, että haasteita on jo voitettu pelin sen hetkistä vaihetta kohden maksimimäärä. Jokaisen uuden kaupunginosan avauduttua tuning-ajajat ilmestyvät kaduille ja silloin on taas mahdollisuus saada uusi kutsu virityspajalta. Kun haasteita on voitettu tarpeeksi, SMS-järjestelmä toistaa viestin uniikkia osaa tarjoavalta hahmolta. Se näkyy tähti-tapahtumana kartalla. Siinä ajetaan aikaa vastaan vapaa-ajossa johonkin Bayview:n tuning-kauppaan. Aika-ajoa voi yrittää monta kertaa. Kun aika-ajo on voitettu pelaaja saa valita uniikin osansa. Ei-valitut osat eivät kuitenkaan tule myyntiin ja seuraavan mahdollisen aika-ajon jälkeen valikoima on eri. Valittavissa on eri kerroilla joko suorituskykyä parantavia tai visuaalista luokitusta nostavia osa.

Pelaaja voi halutessaan asettaa GPS-paikantimen antamaan ohjeet johonkin kartalla näkyvistä kilpailuista tai kaupoista, jonka jälkeen peliruutuun ilmestyvä nuoli ohjaa pelaajalle oikean suunnan.[9][10] Bayviewissä on useita erilaisia alueita. Pohjoisessa sijaitsee San Franciscon ja Beverly Hillsin tapainen vuoristo, jossa on suuria asuinrakennuksia sekä kapeita vuoristoteitä. Kaupungin keskustassa sijaitsee keskiluokkainen asuinalue sekä Las Vegas -tyyppinen hotelli- ja kasinoalue ja kaupungin eteläpäässä lentokenttä ja teollisuusalue.[9]

Underground 2:sa on joitakin suuria muutoksia edeltäjäänsä nähden. Underground 2:ssa on muun muassa alkuperäisestä Undergroundista poiketen avoin pelimaailma, joten pelaajan tulee ajaa itse eri kisoihin. Lisäksi pelistä poistettiin niin sanottu ”kuminauhatekoäly”, jonka takia vastustajat nopeuttivat vauhtiaan jäätyään pelaajasta tarpeeksi jälkeen ja vastaavasti hidastivat ollessaan pelaajan edellä.[2]

Kisamuodot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Need for Speed: Underground 2:ssa on yhteensä kuusi eri kisamuotoa, vapaa-ajon aikana käytössä oleva ”Outrun” sekä itse vapaa-ajo. Kisoja on pelissä yhteensä noin 150.[11] ”Circuit” on ratakisa, jossa on tarkoituksena ajaa tietty ratakierros läpi ennalta määrätyn monta kertaa ja tulla maaliin ensimmäisenä.[10] ”Sprint” on sprintti, jonka tarkoituksena on ajaa pisteestä A pisteeseen B mahdollisimman nopeasti.[10] ”Drag” on kiihdytyskisa jossa on tarkoituksena ajaa mahdollisimman nopeasti suora reitti maaliin. Se on ainoa kisamuoto, jossa auto voi hajota.[10] ”Drift” on driftauskisa, jossa on tarkoituksena driftata ja kerätä näin drift-pisteitä.[10] ”Street X” on katurata, jossa on tarkoituksena ajaa kapeilla katuradoilla mahdollisimman nopeasti. Kisamuoto on ainoa Drift-kisatyypin lisäksi, jossa ei ole käytettävissä ilokaasua.[10] ”Underground Racing Leaguen” (URL) tarkoituksena on ajaa suljetulla radalla ratakisojen tapaan kierroksia. Osa URL:sta on kaksi- tai kolmeosaisia, jolloin korkeimmat yhteispisteet kisoista saanut voittaa.[10] ”Outrunit” ovat vapaa-ajossa ajettavia haastekisoja, jotka pelaaja voi aloittaa ”haastamalla” toisen kaupungissa liikkuvan tuning-auton. Kilpailun voittaa se, kumpi saa ensin kerättyä 300 metriä etumatkaa vastustajaansa.[2][12]

Moninpeli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Need for Speed: Underground 2 sisälsi internetissä pelattavan moninpelin Microsoft Windowsille, PlayStation 2:lle ja Xboxille. Moninpelissä oli mahdollista pelata muita pelaajia vastaan eri kisamuodoissa sekä vapaa-ajossa. Kisan järjestäjä pystyi valitsemaan muun muassa kisaradan, kilpailijoiden määrän (2-6) ja rajata kisassa käytettävät autot vain uramuodossa tehtyihin.[5]

EA sulki pelin moninpelimahdollisuuden Xboxilta sekä Windowsin demoversiolta elokuussa 2006, PlayStation 2:lta ja Windowsin täysversiolta marraskuussa 2007.[4]

Tarina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Varoitus: Seuraava kirjoitus paljastaa yksityiskohtia juonesta.
Kuvankaappaus sarjakuvalla toteutetusta välinäytöksestä.

Undeground 2:n juoni keskittyy aikaan Need for Speed: Undergroundin jälkeen. Juonta viedään eteenpäin erilaisilla sarjakuvatyyppisillä välikohtauksilla sekä pelaajalle lähetettävillä puhelinsoitoilla ja tekstiviesteillä.[2][13]

Prologi alkaa siitä, kun päähenkilö ajaa Nissan Skyline R34 -autoa Olympic Cityssä puoli vuotta ennen nykyhetkeä. Päähenkilö ottaa tämän jälkeen vastaan kisahaasteen pahaenteiseltä henkilöltä, joka tarjoaa pelaajalle paikkaa tämän jengissä, mutta ”ei hyväksy kieltävää vastausta”. Hän päättää ajaa kisan Samanthan (pelaajan ystävä Underground -pelistä) varoituksista huolimatta. Kesken kisan hänen eteensä ilmestyy kuitenkin musta Hummer H2 -katumaasturi joka tuhoaa hänen Skylinensa täysin. Hummerin kuljettaja soittaa hätäpuhelun ja ilmoittaa onnettomuudesta.

Päähenkilö siirtyy nykyhetkeen ja on lentokoneessa matkalla Olympic Citystä Bayviewiin. Hänellä on istuimensa vieressä viesti Samanthalta, jossa tämä kertoo hänen ystävänsä Rachelin (Brooke Burke[2][14]) auttavan pelaajan alkuun uudessa kaupungissa ja antaa pelaajalle Rachelin Nissan 350Z -auton avaimet. Hän saapuu Bayviewin lentokentälle ja saa ajaa muutaman kilpailun ennen kuin palauttaa auton takaisin Rachelille paikalliseen autokauppaan. Autokaupassa hän saa valita ensimmäisen autonsa. Auto on muiden pelin autojen tapaan ilmainen ja se perustellaan Nissan Skylinesta saaduilla vakuutusrahoilla.

Tämän jälkeen päähenkilön pitää läpäistä ajotehtäviä saadakseen mainetta Bayviewissä ja löytääkseen Skylinensa tuhonneen henkilön. Hänen Skylinensa tuhonneeksi henkilöksi paljastuu Caleb-niminen mies. Voitettuaan useita kisoja päähenkilö pääsee Calebin The Wraiths -nimiseen katujengiin. Hän haastaa jengin jäsenet Underground Racing League -kisasarjaan (URL) ja saa puolelleen Calebin kakkosmiehen, Nikkin (ääninäyttelijänä Kelly Brook[1]). Myöhemmin Rachel kertoo päähenkilölle, että Caleb on manipuloinut pelaajan sponsorisopimuksia tämän hyväksi. Päihitettyään kaikki jengin jäsenet Caleb haastaa pelaajan kisaan tämän Pontiac GTO:ta vastaan. Päähenkilö suostuu ja peli päättyy Calebin hävittyä kisan. Palkinnoksi hän saa käyttöönsä kaikki tuning-osat sekä autot.

Juonipaljastukset päättyvät tähän.

Kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

EA Black Box aloitti Need for Speed: Underground 2:n kehittelyn heinäkuussa 2003 runsas vuosi ennen pelin julkaisua. Peliin luotiin yli 200 kilometriä ajotietä, kun sarjan edellisessä osassa tietä oli vain noin 40 kilometriä. Kritiikistä huolimatta kehittäjät päättivät tehdä Underground 2:sta edeltäjänsä tapaan yöhön sijoittuvan pelin. Tuottaja Chuck Osieja perusteli päätöstä sillä, että myös oikeat laittomat katukisat käydään yleensä öisin.[11] Peliin lisättiin myös sääolosuhteiden vaihtuminen: eri kaupunginosiin voi satunnaisesti tulla vesisateita.[11]

Ennen pelin julkaisua EA järjesti avoimen kilpailun, jossa osallistujien piti suunnitella ja piirtää pelin autoihin oma tarrakuvio. Kilpailun voittaneet kymmenen kuviota lisättiin pelin lopulliseen versioon.[15]

Ääniraita

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Need for Speed: Underground 2:n ääniraita koostuu 27:stä EA Traxin valitsemasta kappaleesta. Kappaleet on jaoteltu niin, että niistä osa soi vain valikoissa ja osa kisatilanteissa.[13] Pelin tunnuslaulu on rock-yhtye The Doorsin ja rap-laulaja Snoop Doggin kappale ”Riders on the Storm”.[5] Pelin soundtrackista julkaistiin 15. marraskuuta 2004 albumi Need For Speed Underground 2: Original Soundtrack.[16]

Vastaanotto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vastaanotto
Yhteispisteet
Kerääjä Pisteet
GameRankings 81,37% (PS2)[19]
82,61% (Xbox)[19]
69,45% (Game Boy Advance)[19]
84,52 (Windows)[19]
65,76% (DS)[19]
86,00% (Mobile)[19]
Metacritic 82/100 (PC)[20]
82/100 (PS2)[21]
77/100 (Xbox)[22]
72/100 (Game Boy Advance)[23]
65/100 (DS)[24]
Arvostelupisteet
Julkaisu Pisteet
1UP.com 8,5/10[4]
Eurogamer 6/10[25]
GamePro 5/5[26]
GameSpot 7,4/10[5]
GameSpy 4,5/5[27]
IGN 9.1/10 (PC)[28]
9.0/10 (PS2)[29]
8.3/10 (GameCube)[30]
8.0/10 (Game Boy Advance)[31]
7.0/10 (DS)[32]

Underground 2:ta myytiin yhteensä 9 miljoonaa kappaletta.[33] Vastaanotto oli pääsääntöisesti myönteistä,[19] mutta peliä myös arvosteltiin osittain voimakkaasti. Peli sai kehuja muun muassa uudesta avoimesta pelimaailmasta ja uusista virittelymahdollisuuksista.[2] Suurimmat arvostelun kohteet olivat kisojen väliset pitkät ajomatkat,[5] väritön ääninäyttely[13], kapea musiikkivalikoima[27] ja liiallinen tuotesijoittelu.[5]

Multimediasivusto IGN:n toimittaja Douglass C. Perry kiitti pelin visuaalista ilmettä ja äänimaailmaa. Hän kuitenkin moitti sarjakuvien avulla etenevää juonta, pelin soundtrackia ja automallinnusta.[13] Pelisivusto GameSpotin Jeff Gerstmann kehui Underground 2:n moninpeliä, grafiikkaa ja äänimaailmaa. Hän kuitenkin moitti pitkiä ajomatkoja kisojen välillä, tylsiä kisoja, autojen hajoamattomuutta, autojen pakkoviritystä rumilla osilla ja pelin soundtrackia. Hän esitti eniten kritiikkiä pelin tuotesijoittelua kohtaan: ruudussa koko pelin ajan näkyvä Cingularin logo ”ylitti rajan”.[5] 1UP -sivuston pelikriitikko David Smith kehui erityisesti uutta Street X -pelimuotoa ja pelimaailman monipuolisuutta. Smith kuitenkin kritisoi pelin täysin merkityksettömiä tuunausmahdollisuuksia ja musiikkivalikoiman yksinkertaisuutta.[34] Monien muiden pelikriitikoiden tapaan myös GameSpyn Ryan O’Donnell kritisoi pelin soundtrackia, mutta kehui grafiikoita.[27]

Need for Speed: Underground 2 voitti GameStarin ja GamePron vuonna 2004 järjestämässä GameStar/GamePro Leserpreis 2005 -tilaisuudessa sekä vuoden parhaan tietokone- että konsoliurheilupelin palkinnon.[4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Need for Speed: Underground 2 (PC) – Verkkokauppa Tietokoneopas.com. Arkistoitu 28.4.2008. Viitattu 17.7.2010.
  2. ↑ a b c d e f g h i j Need for Speed: Underground 2 – Arvostelu – PlaystationFIN Konsolifin. Viitattu 17.7.2010.
  3. ↑ Need for Speed Underground 2 – öisten katujen kuninkaat 8.10.2004. Plaza.fi. Arkistoitu 17.12.2011. Viitattu 1.9.2010.
  4. ↑ a b c d Need for Speed Underground 2 Mobygames. Arkistoitu 1.9.2010. Viitattu 5.9.2010. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d e f g h Gerstmann, Jeff: Need for Speed Underground 2 Review for PC GameSpot. CBS Interactive. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
  6. ↑ Need for Speed: Underground 2 -pelin takakansi.
  7. ↑ NFS-Planet – Underground 2: Cars nfs-planet.de. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
  8. ↑ Need for Speed: Underground 2; pelin mukana tuleva manuaali, s. 10
  9. ↑ a b c Need For Speed Underground 2 (PS2, Xbox, GC, pc) Plaza.fi. Otavamedia. Viitattu 19.7.2010.[vanhentunut linkki]
  10. ↑ a b c d e f g Need for Speed: Underground 2; pelin mukana tuleva manuaali, s. 13
  11. ↑ a b c Need For Speed Underground 2: First Look ps2.ign.com. IGN. Viitattu 8.9.2010. (englanniksi)
  12. ↑ Need for Speed: Underground 2; pelin mukana tuleva manuaali, s. 12
  13. ↑ a b c d Need for Speed Underground 2 – PC Review at IGN IGN Entertainment. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
  14. ↑ Brooke Burke to star in Need for Speed Underground 2 GameSpot. Viitattu 8.9.2010. (englanniksi)
  15. ↑ EA holds Need for Speed Underground 2 design contest GameSpot. Viitattu 8.9.2010. (englanniksi)
  16. ↑ a b Need For Speed Underground 2 Original Soundtrack Game-OST. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
  17. ↑ Need for Speed: Underground 2 -pelin lopputekstit.
  18. ↑ Need For Speed Underground 2 Soundtrack Revealed Xbox.about.com. The New York Times Company. Arkistoitu 1.4.2008. Viitattu 19.7.2010. (englanniksi)
  19. ↑ a b c d e f g Need for Speed Underground 2 for PlayStation 2 GameRankings. CBS Interactive. Arkistoitu 15.3.2017. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
  20. ↑ Need for Speed: Underground 2 (PC) Metacritic. Viitattu 12.3.2013.
  21. ↑ Need for Speed: Underground 2 (PS2) Metacritic. Viitattu 12.3.2013.
  22. ↑ Need for Speed: Underground 2 (Xbox) Metacritic. Viitattu 12.3.2013.
  23. ↑ Need for Speed: Underground 2 (GBA) Metacritic. Viitattu 12.3.2013.
  24. ↑ Need for Speed: Underground 2 (NDS) Metacritic. Viitattu 12.3.2013.
  25. ↑ Need For Speed Underground 2 XBox Reviews EuroGamer. EuroGamer Network Ltd.. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
  26. ↑ Need for Speed Underground 2 Review GamePro. Arkistoitu 3.3.2011. Viitattu 6.9.2010. (englanniksi)
  27. ↑ a b c Need for Speed Underground 2 GameSpy. Viitattu 7.9.2010. (englanniksi)
  28. ↑ Need for Speed Underground 2 for PC Review IGN.
  29. ↑ Need for Speed Underground 2 for PlayStation 2 Review IGN.
  30. ↑ Need for Speed Underground 2 for GameCube Review IGN.
  31. ↑ Need for Speed Underground 2 for Game Boy Advance Review IGN.
  32. ↑ Need for Speed Underground 2 for Nintendo DS Review IGN.
  33. ↑ Videogamemedia.com ([vanhentunut linkki]) videogamemedia.com. Arkistoitu 13.3.2016. Viitattu 18.7.2010. (englanniksi)
  34. ↑ Need for Speed Underground 2 Review for PS2 1up.com. Arkistoitu 11.3.2005. Viitattu 6.9.2010. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Need for Speed
Pelisarja:
Muut osat:
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Need_for_Speed:_Underground_2&oldid=22697753”